joko uskaltaisi iloita?

Siiri oli ensimmäinen kotimopsini joka siirtyi barffiin. Siirin ongelma oli närästys. Se ei ole koskaan ollut ruuanperään, barffaus on muuttanut Siiriä paljon. Siitä on tullut ruuan perään oleva mopsin näköinen mopsi. Pitkään mietin astutanko sitä enää, se on jäänyt tyhjäksi ja tehnyt yhden kuolleen pentueelliseen.

Jokin sisäinen ääni käski kuitenkin vielä kertaalleen yrittämään, olin kuitenkin pitkään jo haaveilut sukutaulusta, jonka halusin Siirin pennuille. Päätin siis kokeilla, jo heti barffauksen alussa otin Siirin kohdalla rasvahapot ja vitamiinit todella tarkasti huomioon, mitä enemmän olin lukenut koiran lisääntymisestä  ja raakaruokinnasta, sitä varmemmin uskoin mielipiteeseeni siitä, että Siirin tiinehtymisvaikeudet ja hassut juoksut johtuivat sen vajaasta vitamiininsaanista. Se saattoi paastota useita päiviä ja söi todella vähän.

Siiri astutettiin heinäkuun alussa ja eilinen ultra paljasti, että lemmenloma on tuottanut tulosta :)). Jo Martan tiineyden ajan Martalle syötettiin vadelmanlehtitabletteja viikosta kolme eteenpäin ja niin Siirikin on niitä nyt saanut. Vaikutusta ei tietystikkään voi taata, mutta Martan synnytys oli hyvin helppo, se toipui todella nopeasti ja pennut olivat tasakokoisia ja eläväisiä. Nyt vaan jäädään jännityksellä odottamaan miten Siirin maha tuosta pyöristyy, ultra kun näytti että 4-5 asukasta olisi mahassa. Itse olen hieman skeptinen ultran antamaan määrään, mutta menemme varmastikkin röntgeniin tiineysviikolla seitsämän :))

Siiri ja maha neljä viikkoa :


Kommentit

Suositut tekstit